Euroopan unionilla tuli tänään täyteen puoli vuosisataa. Unionin syntypäiväksi katsotaan 25. maaliskuuta 1957, jolloin Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö. Nykyisen muotonsa EU sai vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella, Suomi liittyi mukaan vuonna 1995, ja nyt unioniimme kuuluu jo 27 jäsenvaltiota.
Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Unioni on käytännössä lopettanut eurooppalaisten kansojen väliset sodat, se on vakauttanut ja edistänyt Euroopan talousoloja ja täten parantanut kansalaisten elämänlaatua. Euroopan unioni on myös edistänyt oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutumista niin unionin sisällä kuin sen ulkopuolellakin.
Vuosikymmenten aikana unioini on kohdannut myös vaikeita hetkiä, joista on kuitenkin aina selvitty eteenpäin. On sanottu, että eurooppalainen yhteistyö kehittyy kriisien kautta. Tällä hetkellä suurimpana esteenä yhteisen Euroopan kehitykselle on perustuslaillisen sopimuksen kaatuminen.
En kuitenkaan usko, että juna tälläkään kertaa pysähtyisi. Eurooppalaisten valtionpäämiesten keskuudessa vallitsee melkoinen yksimielisyys siitä, että EU:n perustamissopimukset on uusittava vastaamaan nykytilannetta. Sopimukset on laadittu tilanteessa, jossa jäseniä oli alle puolet nykymäärään verrattuna.
Niinpä syntymäpäivän kunniaksi EU-maiden johtajat allekirjoittivat julistuksen, jonka tavoitteena on vihdoin herätellä perussopimusten uudistusprosessi talviunilta:
>Euroopan yhdentyminen on tehnyt edellisten sukupolvien unelmasta totta. Historiamme kehottaa meitä varjelemaan tätä onnea myös tulevia sukupolvia varten. — – [Y]hteisenä tavoitteenamme on, että Euroopan unionille luodaan uudistettu yhteinen perusta vuonna 2009 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä.
Onnea ja pitkää ikää 50-vuotiaalle, uudistumiskykyiselle Euroopan unioinille!
(Julistus kokonaisuudessaan on luettavissa suomeksi [täällä](http://www.eu2007.de/de/News/download_docs/Maerz/0324-RAA/Finnish.pdf).)
