Hilliton Charmi

Aamuisen [uutisannin](http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-01-26,104:2:514009,1:0:0:0:0:0:) jälkeen en jälleen tiedä, itkeäkö vai nauraa:

>Yleisradio ottaa uuden digitaalisen lähetysjärjestelmän käyttöön ensi viikolla maanantain ja tiistain välisenä yönä.
>
>Lähetysjärjestelmä korvaa vuonna 2000 hankitun digitaalisen järjestelmän, ja se ohjaa kaikkia Ylen kanavia.
>
>Käyttöönottoasennuksen yhteydessä lähetyksissä voi ilmetä lyhyitä katkoja tai häiriöitä. Muutostöiden aikana yöllä Ylen kanavilla ei ole ohjelmaa __TV2:n pelejä lukuun ottamatta__.

Ugh! Olen puhunut…

Euroopan unionilla tuli tänään täyteen puoli vuosisataa. Unionin syntypäiväksi katsotaan 25. maaliskuuta 1957, jolloin Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö. Nykyisen muotonsa EU sai vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella, Suomi liittyi mukaan vuonna 1995, ja nyt unioniimme kuuluu jo 27 jäsenvaltiota.

Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Unioni on käytännössä lopettanut eurooppalaisten kansojen väliset sodat, se on vakauttanut ja edistänyt Euroopan talousoloja ja täten parantanut kansalaisten elämänlaatua. Euroopan unioni on myös edistänyt oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutumista niin unionin sisällä kuin sen ulkopuolellakin.

Vuosikymmenten aikana unioini on kohdannut myös vaikeita hetkiä, joista on kuitenkin aina selvitty eteenpäin. On sanottu, että eurooppalainen yhteistyö kehittyy kriisien kautta. Tällä hetkellä suurimpana esteenä yhteisen Euroopan kehitykselle on perustuslaillisen sopimuksen kaatuminen.

En kuitenkaan usko, että juna tälläkään kertaa pysähtyisi. Eurooppalaisten valtionpäämiesten keskuudessa vallitsee melkoinen yksimielisyys siitä, että EU:n perustamissopimukset on uusittava vastaamaan nykytilannetta. Sopimukset on laadittu tilanteessa, jossa jäseniä oli alle puolet nykymäärään verrattuna.

Niinpä syntymäpäivän kunniaksi EU-maiden johtajat allekirjoittivat julistuksen, jonka tavoitteena on vihdoin herätellä perussopimusten uudistusprosessi talviunilta:

>Euroopan yhdentyminen on tehnyt edellisten sukupolvien unelmasta totta. Historiamme kehottaa meitä varjelemaan tätä onnea myös tulevia sukupolvia varten. — – [Y]hteisenä tavoitteenamme on, että Euroopan unionille luodaan uudistettu yhteinen perusta vuonna 2009 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä.

Onnea ja pitkää ikää 50-vuotiaalle, uudistumiskykyiselle Euroopan unioinille!

(Julistus kokonaisuudessaan on luettavissa suomeksi [täällä](http://www.eu2007.de/de/News/download_docs/Maerz/0324-RAA/Finnish.pdf).)

Maalaislii… eikun [keskusta](http://www.keskusta.fi/) ehti ensimmäisenä suurena puolueena julkaista tulevien eduskuntavaalien vaaliohjelmansa. Samalla puolue julistautui muuten “kaupunkilaiseksi työväenpuolueeksi”. Haistan pientä plagiointia ja huonoa huumoria…

Vaaliohjelma on 31 sivuinen järkäle. Ei siis mitään, mitä normaali äänestäjä jaksaisi kummemmin selata. Puheenjohtaja __Vanhanen__ totesikin vaaliohjelman olevan jo keskustan ehdotus hallitusohjelmaksi. Ja perinteiseltä keskustan ohjelmaltahan tuo vaikuttaakin. Ohjelmassa luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Tai itse asiassahan noita lupauksia löytyy lähes 300.

Kuulostaako tutulta? Niin, ei tarvitse mennä kuin neljä vuotta ajassa taaksepäin. Silloinkin keskusta lupasi tukensa niin nuorille kuin vanhoille, opiskelijoille, eläkeläisille, työntekijöille, yrittäjille, lapsiperheille…

Mutta vaalituloksen selvittyä se myikin kaikki lupauksensa pois vastineeksi pääministerin pallista. Kansaneläkkeeseen keskustalaisten lupaama 300 euron tasokorotus aleni hallituksessa muutamaan euroon. Opiskelijoiden taloudellisen tilan tuntuva kohentaminen sentään otettiin hallitusohjelmaan asti, mutta tyhjää on kumissut kumpu sittemmin tämänkin lupauksen kohdalla.

Jos keskustapuolue ei saa tavoitteitaan läpi eduskunnan suurimpana ryhmänä, hallituksessa istumalla ja vieläpä pääministeripuolueena, miten se pystyisi lunastamaan uudet lupauksensa ensi vaalikaudella?

Niin se vaan on: kepu pettää. Aina.

Oli pakko taas hieraista silmiä aamulla, kun luin __don Heinäluoman__ [olevan huolissaan](http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135222327095) vaalikampanjan amerikkalaistumisesta.

>Heinäluoman mukaan presidentinvaalien yhteydessä nähtiin paljon henkilöön menevää kielteistä kampanjointia.
>
>”Nyt näyttää siltä, että samaa kilpailijoiden persoonaan liittyvää negatiivista leimaamista otetaan yhä enemmän käyttöön myös eduskuntavaalien alla. Suomalaiseen hyvään perinteeseen on kuulunut muiden kunnioittaminen. Ei ole äänestäjien etu, että kampanjat muuttuvat loanheitoksi”, Heinäluoma sanoi – -.

Huolestuminen asiasta on varsin aiheellista, mutta kritiikin esittäjä vaikuttaa oudolta ja vähintäänkin surkuhupaisalta. Eipä nimittäin tarvitse paljoakaan jumpata aivojaan muistaakseen, kuinka SAK-SDP-koalitio heitti saaveittain lokaa presidenttiehdokas __Niinistön__ niskaan.

Jos SAK-SDP:n antimainos Niinistöstä ei ollut loanheittoa amerikkalaiseen malliin, niin mikä sitten? Voisi Heinäluoma taas välillä katsoa peiliin.