Pitkä ja vähäuninen viikonloppu Rovaniemellä [Kokoomuksen Nuorten Liiton](http://www.kokoomusnuoret.fi/) liittokokouksessa on takana. Ja kyllä, olen pettynyt.
Suurimpana asiana oli liittojohdon valinta. Itse kampanjoimme oman naantalilaislupauksemme __Matti Rantasen__ puheenjohtajuuden sekä Pirkanmaan __Sini Korpisen__ varapuheenjohtajuuden puolesta. Tällä kertaa konservatiivipiirit veivät pidemmän korren ja kaikki johtopaikat. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei oma liberaalimpi koalitio tai sen ehdokkaat hävinneet. Ei, sillä esimerkiksi Matti osoitti olevansa todellinen voittaja valovoimaisella, uskottavalla ja toivoa herättäneellä puheellaan. Siinä oli sitä [toivoa](http://www.suomentoivo.fi/), jota kokoomus niin kovin mainostaa.
Jos joku hävisi, se oli liitto. Kuten kokenut liittokokouskävijä, turkulainen kunnallisvaikuttaja __Maria Puhakka__ pohtii blogissaan: [Onko kokoomusnuoret jakautumassa kahtia?](http://rakkaudellamaria.blogspot.com/2007/11/kokoomusnuoret-jakautumassa-kahtia.html)
Liittokokouksessa näkyi valitettavan selvästi nykyinen jakautuminen konservatiivisempaan “isänmaalliseen oikeistoon” ja maltillisempiin “liberaaleihin”. Konsujen ylivoima liittojohto- ja liittohallitusvaaleissa oli kuitenkin vain jäävuoren huippu. Aloitteita ja tavoiteohjelmaa käsitellessä nousi oikeasti pari kertaa kuvitteeliset selkäkarvat pystyyn.
Haluanko ihan oikeasti tehdä kunnallisvaalityötä sellaisen poliittisen nuorisojärjestön kanssa, jonka mielestä raiskaajien kemiallinen kastraatio on “erittäin inhimillinen ja järkevä rangaistus”? Voiko olla totta, että Suomen edistyksellisimmän puoleen nuorisojärjestön hallituksen jäsen vastustaa henkeen ja vereen sukupuolineutraalia avioliittolakia?
No, onneksi oman piirin porukka sentään on järkevämmillä raiteilla. Ensi vuoden liittokokouksessa punnitaan sitten, miten pitkälle metsään tänä vuonna mentiin…