Tylsyyttäni selailin tänään läpi postiluukusta kolahtaneen Tiimarin mainoslehtisen. Huomion kiinnitti ehkä takakannen rapujuhlarekvisiitta.
Kannessa oli ihq-söpöjä Hello Kitty -tuotteita; pyyhekumeja, vihkoja, pöörökyniä, penaaleita… Mitä nyt ekaluokkalainen tyttö voi koulumatkallaan tarvita. Sisäsivuilla oli sitten poikien vaihtoehdot formula- ja sporttikuosein.
Viimeiselle sivulle päästyäni piti kuitenkin hieraista silmiä. Kokonainen sivu oli varattu Che Guevara -tuotteille. Samalla kun muita koulutarvikkeita mainostettiin enintään puolen sivun kuvilla, oli vallankumouskansioille, -lehtiöille, -vihkoille, -penaaleille, -kalentereille, -kirjoitusalustoille sun muille varattu yksi parhaista mainossivuista kokonaan.
Okei, myönnettäköön, Che on populaarikulttuurissa jonkinnäköinen tavaramerkki. Guevaran naamalla varustetut t-paidat ovat kestohittejä. Mutta en tiedä, onko koulutietään aloittaville kovin sivistävää ostaa raa’an tappajan ja Kuuban keskitysleirien keksijän kuvilla terästettyä oppimateriaalia. Kiitos tämän tulevan syksyn kouluidolin, Kuuban ihmisoikeustilanne on edelleen todella heikko. Sananvapaus ja demokratia ovat tuossa maassa lähinnä vitsi.
Ehkä parin kymmenen vuoden päästä ekaluokkalaisille myydään Osama Bin Laden -pyyhekumeja…
26. Heinäkuuta 2007 @ 23:06 | Media, Opiskelu, Yhteiskunta
Onpas naurettava juttu. Chen ikoninen muotokuva ei symboloi listaamasi asioita, vaan toveruutta, rohkeutta ja vallankumousta. Eli lähinnä kaikkea sitä, mitä Suomi tällä hetkellä tarvitsisi, ettei Jokelan tapahtumien enää tarvitsisi uusiutua.
Kommentti — m2600 — 12.11.2007 @ 15:51