…ja nyt päätän siis kertoa kahdesta elämäni naisesta.
On Loviisa, tuo jokaikisen keskiviikon piristys. En tiedä, miten me hänen keskiviikkojaan (ja varsinkin torstaiaamujaan…) piristämme, mutta Loviisa loihtii hymyt kaikkien kasvoille. Loviisa on sellainen nainen, että saa kaveritkin huokailemaan (valokuvia katsellessaan) että “Miten sinä nyt tuohonkin käsiksi pääsit?” (Allekirjoittanut itse kuvassa toisena osapuolena…) Loviisa on kerrassaan kiehtova ja eksoottinen nainen, erittäin kiltti ja huomaavainen. Herättää henkiin Kokoomuksen kuuluisan lausahduksen “Välittämistä ei voi ulkoistaa.”
Ja Sini! Sini! Miten tätä voisi kuvailla? Sini on lahjakas, hänellä on mielipiteitä, hän tuo ne esille niin, että siinä ei voi enää kukaan sanoa vastaan. Sini on “söpömpi kuin hattara”. Siniä on vaikea kuvailla sanoin, hänet täytyy nähdä (ja kokea..!). Mikä nainen, MIKÄ NAINEN!
*(Kiitos Loviisalle ja Sinille tämän merkinnän kirjoittamisesta TKN:n 80-vuotisjuhlien jatkoilla… toim.huom.)*
Haluan korostaa, että kaikki, mitä tässä lukee on totta, eikä sitä käy kiistäminen. Myöskään humalatilalla ei ollut osuutta asiaan. Ei muuta. :)
Niin siis kukaan ei _todellakaan_ ollut humalaisessa tilassa kun tätä on kirjoitettu! Ja todellakin, totta joka sana!