Tänään, kesäkuun 1. päivänä 2006 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun säädyt hyväksyivät Suomessa uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Lokakuussa voimaan tulleet säädökset loivat maahamme maailman ensimmäisen modernin, yksikamarisen parlamentin. Samalla, ensimmäistä kertaa maailmassa, naiset saivat sekä äänestää että asettua ehdokkaaksi vaaleissa.
100-vuotiasta demokratiaa on juhlittu tänään eduskunnassa juhlaistunnon merkeissä. Juhlaistunnon piti olla melko mitäänsanomaton nuijankopautus uuden ulko- ja EU-poliittisen tutkimuslaitoksen perustamiselle. Vihreiden eduskuntaryhmän pj Heidi Hautala aiheutti kuitenkin pientä kohua arvostelemalla puheessaan Venäjän (epä)demokratiakehitystä. Tämäkös sai aikaan kuhinaa Venäjän duuman edustajien ja muidenkin kansainvälisten vieraiden joukossa. Puhemies Paavo Lipponenkin tuohtui arvostelusta.
Itse luin Hautalan puheen netistä. Mielestäni puheessa nostettiin esille varsin tarpeellisia asioita, kuten parlamentarismin vahvistaminen Suomessa edelleen. Myös Venäjän tilannetta arvosteltiin aiheellisesti, vaikkakin ehkä hieman “yliampuen”. Valitettava tosiasia on, että kansan vaikutusmahdollisuuksia on alettu rajoittaa Suuren ja Mahtavan tyyliä jäljitellen. Valta kerääntyy suppealle eliitille.
Jos tilaisuudessa oltaisiin haluttu kuulla pelkkiä korulauseita, olisi se pitänyt järjestää jossain muualla kuin kansanedustuslaitoksemme suuressa salissa. Eduskunnan ei pidä olla suuri teatterilava, vaan aidon keskustelun areena, jossa voi juhlapäivänäkin nostaa esiin asioiden epäkohtia.
1. Kesäkuuta 2006 @ 16:49 | Media, Politiikka, Yhteiskunta