Suomi on saanut pitkään kehuskella hyvällä menestyksellään erilaisissa kilpailukykytutkimuksissa. Tänään tuli kuitenkin lokaa niskaan, kun Hesari uutisoi Suomen pudonneen kauas kilpailukykyisten maiden kärjestä.
Vielä vuosina 1999-2003 Suomi keikisteli tasaisesti IMD:n vuosittaisen kilpailukykyisten maiden listan sijalla kolme. Sen jälkeen alkoi alamäki, ja tänä vuonna Suomi arvioitiin vasta kymmenenneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi maailmassa.
Erityisen paljon Suomi sai satikutia korkeasta verotuksestaan, työmarkkinaoloistaan ja perusinfrastruktuuristaan. Suurin miinus tuli kansainvälisten investointien vähyydestä. Mikään näistä tuomioista ei varmasti yllätä ketään. Kaikilla näillä osa-alueilla Suomi on jäänyt viime vuosisadalle, eivätkä hallitusjäärät ole valmiita asioihin puuttumaan. Silloin tällöin joku rohkea uskaltaa heittää ilmoille kehitysehdotuksen näihin aloihin liittyen, mutta samassa hänen kimppuunsa hyökkäävät vähintäänkin demarit ja SAK. (No, ne nyt taitavat olla yksi ja sama lafka, mutta…)
Suomen pitäisi vihdoin havahtua uuteen vuosituhanteen ja sen haasteisiin. Jonkinlaisen tasaveromallin kehittely pitäisi pistää kiireen vilkkaa kunnolla alulle ja työmarkkinajärjestelmää pitäisi uudistaa rankalla kädellä. Hätähuudot mm. rata- ja tieverkkojen ruokottomasta kunnosta pitäisi ottaa tosissaan.
Jos uudistushankkeita ei pistetä alulle nyt, jatkuu kilpailukykyalamäki aina vain pidempään.
11. Toukokuuta 2006 @ 21:35 | Politiikka, Yhteiskunta