Demokratia voitti — kansa valitsi pysähtyneisyyden.
“Ottaako päähän?” kysyi joku kadulla. Ottaa, tokihan toiseksi jääminen aina harmittaa. Toisaalta vaalikamppailun aikana Niinistön kannatus nousi valtavasti, vaikkei nousu riittänyt voittoon asti. Emme varmasti ole tehneet turhaa työtä. Tästä on hyvä lähteä valmistelemaan tulevia eduskuntavaaleja. Seuraava — jopa realistinen — tavoite on kokoomuslainen pääministeri.
“Koko kansan presidentistä” tuli lopulta vain puolen kansan (ja SAK:n) presidentti. Tässäkään mielessä emme missään nimessä epäonnistuneet. Kun tulos oli näinkin tiukka, on Halosen ja demareiden varmasti pakko vakavasti pohtia Niinistön vaaliteesejä. Ne kun saivat myös lähes puolen kansan tuen.
Lämmin onnitteluni kuitenkin molemmille voittajille — presidentti Halosella ja loistavalle vastaehdokas Niinistölle.
29. Tammikuuta 2006 @ 22:41 | Politiikka, Yhteiskunta | 1 kommentti