Verkkouutiset kertoo jutussaan [Yhdysvaltojen kieltäneen kymmenen käskyn esillepanon oikeussaleissa](http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=74366):
>Yhdysvaltain korkein oikeus päätti maanantaina kieltää Raamatun kymmenen käskyn esillepanon maan oikeussaleissa perustuslain vastaisena.
>
>Oikeus piti kuitenkin sallittavana, että käskyjä esittävä monumentti jää paikalleen Texasin Austinissa sijaitsevan liittovaltion rakennuksen edustalle. – -
>
>Kiista kymmenestä käskystä oikeussaleissa syntyi, kun Kentuckyn osavaltion kahdessa piirikunnassa päätettiin ripustaa oikeussalien seinille kehystetyt kopiot kymmenestä käskystä.
>
>Presidentti __George W. Bushin__ hallinto on tukenut kentuckyläisten päätöstä.
Päätös oli askel oikeaan suuntaan, vaikkakin vain pieni sellainen. Kehittyneissä maissa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on jo pitkään erotettu toisistaan [Montesquieun vallan kolmijako-opin](http://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolmijako-oppi) mukaisesti. Miksi näihin kaikkiin pitäisi siis liittää jonkin näköinen yliluonnollinen “taivaallinen valta”, jota entistä harvempi tänä päivänä kannattaa? Miksi kristitylle kirkkolle annetaan edelleen niin suuri valta monessa valtiossa, vaikka samojen valtioiden perustuslaeissa mainitaan nimenomaisesti uskonnon- ja omantunnonvapaus?
Kristinuskon ja kirkon erikoista asemaa yhteiskunnassa puolustetaan usein sen ajamien arvojen tärkeydellä. Kirkollisen vallan puolustajien mukaan on kirkon oppien ansiota, että yhteiskunnassa säilyy jonkinnäköinen rauha ihmisten kesken. Aivan kuin ateisti, agnostikko tai vaikka wicca ei voisi olla sitä mieltä, että tappaminen ja varastaminen on väärin tai että vanhempiaan tulisi tarvittavissa määrin kunnioittaa.
Kirkko ajaa monia tärkeitä asioita, sitä en kiistä. Mutta on se monen asian – kuten esimerkiksi suvaitsevaisuuden ja aitojen ihmisoikeuksien – kohdalla myös täysin hakoteillä.
Loppujen lopuksihan kirkkokin on eräänlainen etujärjestö, jolle on vain annettu paljon enemmän valtaa kuin kolleegoilleen. Modernissa yhteiskunnassa sen pitäisi olla aivan normaali yhdistys siinä missä muutkin, ja kaikilla pitäisi olla aito mahdollisuus valita, haluaako osallistua kyseisen yhteisön toimintaan. Valitettavasti Suomi ei vieläkään kuulu tällaisten yhteiskuntien joukkoon.
Yhdysvaltojen korkeimman tuomioistuimen hiljattaiseen päätökseen poistaa osa uskonnollispohjaisista teoksista julkisilta paikoilta viitaten kysyt: »Miksi näihin kaikkiin pitäisi siis liittää jonkin näköinen yliluonnollinen “taivaallinen valtaâ€, jota entistä harvempi tänä päivänä kannattaa?» Euroopassa tuo kysymys on ehkä oikeutettu, mutta Yhdysvalloissa se on mielestäni kyseenalainen. Yhdysvaltojen syntyhistoria on kiinteästi liitoksissa uskontoon ja erityisesti kristinuskoon, mistä syystä moinen poliittinen korrektiuus menee mielestäni liian pitkälle selvästi hännystellessään yltiöliberaaleja kansanosia. Pyrkimystä poistaa kristinuskon merkkejä amerikkalaisesta yhteiskunnasta voisi pitää maan historian kieltämisenä. Maan rahassakin lukee: “In God we trust”… mutta varmasti dollaritkin joudutaan pian painamaan uusiksi ilman tuota lausetta, jottei vain mitään liberaaliryhmiä loukattaisi!
Historia on kyllä tärkeä osa kulttuuria, mutta pitää muistaa, että kulttuuri muuttuu jatkuvasti. Liiallisella historian kunnioittamisella pysäytetään yhteiskunnan luonnollinen kehitys.
Toistan edelleen, ettei minulla ole mitään kristinuskoa vastaan. Tasa-arvon ja ihmisten vakaumuksen kunnioittamisen kannalta on kuitenkin tärkeää, ettei valtiokoneisto suosi yksipuolisesti yhtä uskontokuntaa – tässä tapauksessa kristittyjä.
Enkä minä kyllä pistäisi yhtään pahaksi, vaikka dollarista (joita en kyllä kummemmin käytä) moinen lause häviäisikin luonnollisen kierron kautta. Niitä seteleitä kun käyttää nekin, jotka “in God don’t trust”. Miksi heille pitäisi päivittäisessä elämässä muuta toitottaa?