Kummallista.
Yleensä valitan sitä, että aika loppuu kesken, vaikka mitä tekisi. Mutta nyt onkin liikaa aikaa ja liian vähän tekemistä. Ihan kuin lapsuuden jouluina pukkia odotellessa.
Tässä ehti jo tottua täyteen ahdettuihin lukujärjestyksiin. Ja illalla lueskeltiin vielä avoimessa. Hyvä, että ehti satunnaisesti syömään ennen iltakymmentä.
Vaan tällä viikolla meidät opiskelijaparat tipautettiin tyhjän päälle. [Ja tuosta listasta otetaan pois siis Spanish, jota en enää lue. Photoshopkin on vapaaehtoinen, mutta siellä istun.] Tänäänkin kävin vain kääntymässä koulussa kokoustamassa. Enkä tiedä, mitä tässä tekisi. Olen ehtinyt jo siivota kämpän (!), suunnitella parit nettisivut, lukea rästiin jääneet viikonlopun lehdet, kokata, maksaa laskut (eräpäivä 21.2.)… Ei tässä tiedä, mitä vielä tekisi.
Tämän takia kai opiskelijat niin usein ratkeavat ryyppäämään. Pitääkin soittaa kavereille…